TUTKIJAMUUSIKKO

Aloitin sosiaalipolitiikan opiskelun Helsingin kaupungin suomenkielisessä työväenopistossa (päärakennusksessa ja keskisessä alueopistossa Kalliossa) jatkaen sitä silloisessa Virkailijain kansalaisopistossa (Töölössä) nykyisessä Helsingin aikuisopistossa. Sitten olin sosiaalipolitiikan opiskelijana: pro gradu -tutkielmani käsitteli anniskelutyöntekijöiden ja ravintolamuusikoiden näkemyskiä työtapakulttuurin muutoksista tanssiravintoloissa: SOITTO SOI JA VIINA VIRTAA. Valtiotieteen maisteriksi valmistuin keväällä 1996 ja tein jatko-opiskelijana väitöskirjaan tähtäävää tutkimusta ravintolamuusikoista Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen nimenä on  RAVINTOLAMUUSIKON AMMATIN NOUSU JA TUHO   (kansikuva) Väitös oli 14.1.2005 paikkana auditorium XII Helsingin yliopiston päärakennus. Kustoksena oli prof. J. P. Roos ja vastaväittäjinä prof. Vesa Kurkela ja prof. Timo Toivonen. Kirja on julkaistu Suomen etnomusikologisen seuran julkaisusarjassa n:o 11 ja sitä voi tilata seuran sihteeriltä.
 

Valokuvia väitöstilaisuudesta:

1) Väitösaitiossa (tiukka paikka!!!) 2) Väitösaitiossa II 3) Vastaväittäjät: (vas.) prof. Timo Toivonen (TKKK), prof. Vesa Kurkela (Sibis) ja kustos prof. J.P.Roos (HY)  4) Muusikkojen liiton johtoakin oli paikalla 5) ex-johtoa, 6) Onnittelemassa kaksi legendaa (Taisto Ahlgren ja Erik Lindström, sitten  7) Odotellaan JP:tä 8) JP saapui 9) Nostetaan jo maljoja ja 10) toisen kerran 11) Vesa puhuu 12) Minä ja Kulta 13) Elämäkertaseminaarilaisia ja sukuakin 14) Äitini Maria ja Tuija 15) Pöytäseuruetta 16) Ismo laulaa Roopen ja 17) Ahtin säestäessä.

AIEMPI TYÖKOKEMUS:

Pääasiassa olen ollut muusikkona koko elämäni ajan. Mutta olen tehnyt "harharetkiä" myös muihin töihin ollen anniskelutyöntekijänä, kassatarjoilijana 7.6.1973 - 30.11.1973 (kuva 1973) kassatarjoilijana 23.1.1989 - 13.7.1990 ja ravintolanhoitajana:14. 7.1990 - 7. 7.1991 (kuva 1991) OY BOTTA AB (St Urho's Pub),virkamiesharjoittelijana 16. 8.1995 - 14. 9.1995 (ALKO-YHTIÖT). Lisäksi olen ollut Alkon myyjä, rakennusapumies, kasettimyyjä, bensanmyyjä, musiikinopettaja peruskoulussa, liikenteen laskija, kuormakirjuri, jopa kalakauppaan ja ahtaukseen satamassa tuli tutustuttua. 1990-luvulla  olen ollut freelance-muusikkona. Aloitin myös opiskelun ensin avoimessa korkeakoulussa ja sitten 1993 Helsingin yliopistossa, josta valmistuin keväällä 1996 valtiotieteen maisteriksi. Kevään ja kesän 1996 kartoitin tutkimukseni aihetta ravintolamuusikoiden työstä. Syksyllä 1996 aloitin  sosiaalipolitiikan jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa. (Tutkimustani ovat tukeneet Kansan Sivistysrahaston Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton rahasto,  Alkoholitutkimussäätiö, Kansan Sivistysrahaston yleisrahasto sekä Helsingin yliopisto.)  

TUTKIMUKSEN KULKU 

Aloitin tutkimuksen suunnittelun heti valmistuttuani valtiotieteen maisteriksi helmikuussa 1996. Kansan Sivistysrahaston Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton rahaston apuraha ja muusikon sijaisuudet yhdessä tekijänoikeustulojeni (Teosto) kanssa mahdollistivat tutkimukseni aloittamisen ja alustavan työn kartoittamisen. Sittemmin Alkoholitutkimussäätiön apuraha, Kansan Sivistysrahaston yleisrahaston apuraha ja Alkoholitutkimussäätiön toinen apuraha mahdollistivat tutkimuksen teon lähes päätoimisesti.

Olen esitellyt alustavasti tutkimustani (sen elämäkertaosaa ja sen alustavia tuloksia prof. J. P. Roosin johtamassa elämäkerta -tutkijaseminaareissa 24.1.1997 ja 9.5.2000. Ravintolamuusikon työn ja työpolitiikan historiaa ole käsitellyt papereissani dos. Kari Vähätalon johtamassa työpolitiikka ja työttömyys -tutkijaseminaareissa 9.10.1996; 30.5.1997; 12.11.1997; 4.2.1998; 11.3.1998; 30.9.1998; 17.11.1999; 8.3.2000 ja 12.2.2002. Ravintolamuusikkojen musiikkisukupolvia koskevia alustavia näkemyksiäni olen esitellyt sosiaalipolitiikan päivillä 25.10.1997 Anni Vilkon johtamassa elämäkertatutkimuksen työryhmässä sekä dos. Tommi Hoikkalan vetämässä sukupolviseminaarissa 5.5.1998. Sosiaalipolitiikan päivillä (Jyväskylä 22 - 23 10.1999) esittelin Anni Vilkon vetämässä elämäkertaryhmässä paperini aiheena "Ravintolamuusikkotyypit elämän politiikan perspektiivistä". J. P. Roosin vetämässä elämäkertaseminaarissa 9.2.2001 esittelin sitten artikkelikäsikirjoituksen luonnosta "Postmodernin elämänpolitiikan edelläkävijät? Ravintolamuusikkouden orientaatiot". Tutkimuksen tiellä ohjaajina ovat olleet J. P. Roos ja Jussi Simpura.

Tutkimukseen liittyen olen kirjoittanut Muusikko-lehteen kaksi ravintolamuusikon työn historiaa käsittelevää yleistajuista artikkelia, jotka on julkaistu neljässä osassa: Ravintolamuusikon työ 1920-1950: Työpolitiikkaa alkoholipolitiikan varjossa (Muusikko 5/1998, 22-25; Muusikko 6-7/1998, 14-16) sekä Ravintolamuusikon työ 1950-1980: Työpolitiikkaa alkoholipolitiikan rinnalla (Muusikko 8/1998, 10-13; Muusikko 9/1998, 12-13).

Ravintolamuusikkojen musiikkisukupolvia käsittelevä artikkeli 1) "Ravintolamuusikkojen musiikkisukupolvet musiikkimaun perusteella" on julkaistu "Musiikin suunta" -lehdessä numero 4/1998.  2) "Ravintolamuusikon työ 1920-luvulta nykypäivään. Vuokratyön edelläkävijä?" on julkaistu Musiikinsuunta -lehdessä 1/2000. Artikkeli  3) "Valtiokurista markkinakuriin: Ravintolamuusikot alkoholipolitiikan kohteina ja instrumentteina." on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä 2/2001. Etnologian vuosikirjassa 14/ 2002 on  julkaistu artikkeli 4) "Postmodernin elämänpolitiikan edelläkävijät? Ravintolamuusikkouden orientaatiot". Työpoliittisessa Aikakauskirjassa 2/2002 on julkaistu artikkeli 5) "Ravintolamuusikot perinteisinä ja postmoderneina vuokra- ja pätkätyöläisinä". Sitten muokkasin monografian käsikirjoitusta joka on perinteisen väitöskirjan ja artikkeliväitöskirjan välimuoto ja jätin käsikirjoituksen esitarkastukseen 1.3.2004.
 
TUTKIMUKSEN RAHOITUS

Tutkimustani ovat tukeneet Kansan Sivistysrahaston Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan rahasto, Alkoholitutkimussäätiö ja Kansan Sivistysrahaston yleisrahasto sekä Helsingin yliopisto (väitöskirjan loppuunsaattamisapurahalla) KIITOS!!! 

JULKAISUT:

Nikkonen, Ahti (2002): Postmodernin elämänpolitiikan edelläkävijät? Ravintolamuusikkouden orientaatiot. 
Etnomusikologian vuosikirja 14 (2002): 41 -  63.
 
Nikkonen, Ahti (2002):  Ravintolamuusikot perinteisinä ja postmoderneina vuokra- ja pätkätyöläisinä.
Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2000.

Nikkonen, Ahti (2001): Valtiokurista markkinakuriin: ravintolamuusikot kohetina ja instrumentteina.
Yhteiskuntapolitiikka 66 (2001): 2, 111 - 123.

Nikkonen; Ahti (2000): Ravintolamuusikon työ 1920-luvulta nykypäivään. Vuokratyön edelläkävijä?
Musiikin Suunta 1/2000.

Nikkonen, Ahti (1998):Ravintolamuusikoiden musiikkisukupolvet musiikkimaun perusteella.
Musiikin Suunta 4/1998, 14 - 24.

Nikkonen, Ahti (1996): Soitto soi ja viina virtaa. Anniskelutyöntekijöiden ja ravintolamuusikoiden näkemyksiä työtapakulttuurin muutoksista tanssiravintoloissa. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.

Nikkonen, Ahti (1996): Työstä ja alkoholista ravintola-alan ammateissa. 
Alkoholipolitiikka 61 (1996): 4, 298 - 302.
 

YLEISTAJUISET ARTIKKELIT:

Nikkonen, Ahti (1998): Ravintolamuusikontyö 1920 - 1950: Työpolitiikkaa alkoholipolitiikan varjossa. Osa 1 
(Muusikko 5/1998, 22 - 25).

Nikkonen, Ahti (1998): Ravintolamuusikontyö 1920 - 1950: Osa 2 
(Muusikko 6-7/1998, 14-16).

Nikkonen, Ahti (1998): Ravintolamuusikontyö 1950 - 1980: Työpolitiikkaa alkoholipolitiikan rinnalla. 
Osa 3 (Muusikko 8/1998, 10 - 13).

Nikkonen, Ahti (1998): Ravintolamuusikontyö 1950 - 1980: Osa 4 
(Muusikko 9/1998, 12 - 13).

Nikkonen, Ahti (1996): Soitto soi ja viina virtaa. Ravintolamuusikoiden näkemyksiä työtapakulttuurin muutoksista tanssiravintoloissa 
(Muusikko 4/1996, 4 - 5).
 

 
Sivun alkuun